Ameriikan Esa ja Tuula matkalla Suomessa 2018

Lämpimät terveiset sinne syksyiseen Suomeen ja paljon kiitoksia teille kaikille, joita siellä tapasimme ympäri Pohjanmaata.

Suomeen tulimme heinäkuun 11.  päivä ja paluu Floridaan lämpöön oli elokuun 28 päivä,  joten  kotona Floridassa olemme nyt olleet jo runsaan kuukauden päivät.

 

Suomeen tultuamme asuimme pari ensimmäistä Lahdessa olevassa hotellista, josta ensi töiksemme  kävimme Mäntsälästä hakemassa vuokra-auton Keijo Lehtoselta. Lahdessa sitten tapasimme tuttuja mm. siskoni Eiran ja kävimme yhdessä Läntisellä hautausmaalla viemässä kukkaset Mika-poikani ja vaimoni Ailin haudalle.

Matka jatkui edelleen Lahdesta Tampereelle, jossa tapasimme Suomessa lomailevan Riitta Mäkipään. Riitta on toiminut Miamissa matkanjohtajana jo vuosia. Mukava lounastapaaminen Ravintola Kaislassa, seura oli mukavaa ja ruoka maittavaa.

Matkamme pääkohde oli kuitenkin luonnollisesti Peräseinäjoki, josta Tellervo Lahti oli meille hankkinut sopivan asunnon. Asuimme liiketalon yläkerrassa, alakerrassa Maija-Liisa Anttila piti isoa naisten ja miesten vaatetusliikettä. Peräseinajoelta sitten teimme päivittäin matkoja ympäri Pohjanmaata tuttaviemme ja sukulaisten luokse.

Ensimmäinen tilaisuus tuttujen tapaamiseen oli Hakalan talon ja Maailman Raitin maisemissa Kalajärven rannalla, jossa pidettiin Siirtolaisuusjuhla ja Lännen Päivä. Lännen Päivää  ei enää ensi kesänä järjestetä. Siirtolaisuusjuhlassa tapasimme Marjatta ja Ilmari Liimakan Kauhajoelta ja Floridan lumilintuja, Tuulan sukulaisia, Liisa-tädin ja Jari-serkun vaimoineen. Kauhavalla kävimme Passin, Tuulan äidin ja isän haudalla sekä  mummon ja paapan haudalla Laihialla, jonne kumpaiseenkin vietiin kaunis kukkalaite.

Kurikassa Tuulan sukulaisia oli koolla Ulla Sillanpään kotona, Ulkosuomalaisten Uurnalehto Peräseinäjoella piti myös käydä katsomassa.

Ilmajoella ja Seinäjoella kävimme useamminkin,  Aune Ja Matti Kortesmäellä ja Heikki ja Ritva Hakalassa, Trumpin ystävän Jari Mäen ja kihlattun Siskon luona Koskenkorvalla. Jari ja Sisko olivat juuri tulleet Helsingistä Trumpin ja Putinin tapaamisesta. Uusi Apu-lehti oli ilmestynyt, lehdessä oli kuvia sivukaupalla Jarista ja Siskosta. Samainen Apu-lehti on nyt täällä varattuna myös Trumpille, kunhan presidentti tulee taas naapuriin West Palm Beachiin. Jarilla on myös oma merkkipäivänsä 13 päivä lokakuuta, Jari kun täyttää 60 vuotta. Floridaan Jari tuleekin sitten Floridaa kuun lopulla.

Vielä ennen  paluuta Floridaan päivää ennen kävimme Orimattilassa Hovilan Kartanossa Kekkosen arkistossa, jossa tapasimme arkistonhoitaja Pekka Lähteenkorvan. Kartanon eteisessä meidät vastaanotettiin Esan tekemän ja Kekkoselle Lahden Messuilla lahjoittaman Könnin kellon katsellessa. Kello luovutettiin presidentti Kekkoselle heinäkuun 26 päivä 1968, siis 50-vuotta sitten. Kiitos meille järjestyneestä vastaanotosta Pekalle.

Floridassa Esa Hakala 10/05/2018

 

 

Mainokset

Ajatuksia Floridan suomalaisalueella

SipinenRaija
Raija Sipinen

Hei kaikki te rakkaat ystävät, tutut ja tuntemattomat! Siitä on kulunut n. kolme viikkoa kun saavuimme jälleen Floridaan loman viettoon. Ajatukseni ovat olleet useasti täällä Floridassa siellä kotimaassakin,etenkin St. Andrews kirkolla, Suomi Talolla, Kerhotalolla ja Lepokodilla. – Käynpä läpi nyt ajatuksiani näistä paikoista.

 Tietenkin ensimmäisenä kirkko, johon perheenä olemme niin paljon panostaneet vuosikymmenten aikana. Sinne meidät ensimmäisellä kerralla ohjasi serkkuni Aini Joki. Pastorina silloin siellä toimi Wilbert Törmälä, joka otti meidät avosylin vastaan. Sen jälkeen on tapahtunut monia asioita, niin hyviä kuin huonojankin kirkonkin sisällä.  Noin kymmenen vuotta sitten aloitin perhekuntani kanssa tekemään arilaista työtä kirkon hyväksi. Vuosien varrella on ollut ilo kokea ennen kaikkea jumalanpalveluksien sanomaa yhteisinä hyvinä hetkinä, ja niiden jälkeen monien seurakuntalaisten ja ystävien kahviaistilaisuudet kirkon hyväksi.

     Olemme saaneet kuulla monenlaista musiikkia kuoroilta ja yksityisiltä. Aivan erikoisesti ajattelen nyt lapsenlastani Marianne Mäenpäätä, joka on tuonut todella paljon iloa tähänkin kirkkoon. Tänä aikana on myös saatu kirkkoon aivan erinomaisia työntekijöitä Taivaan Isän johdatuksesta. Esim. Mia-pastorimme, Mika – kanttorimme, Hanna sihteerimme sekä Konkolan pariskunta ja monet muut suuriarvoiset vapaaehtoiset. Toimintaa on paljon kunhan me vain ymmärtäisimme toisiamme ja myös rahan tarpeen. Emmehän me missään muualla saa kahdella dollarilla hyvää kahvitarjoilua tai lounaita. Nyt jos koskaan käsi sydämelle, ystävät! Maksakaamme nyt tästä lähtien iloisella mielellä paljon enemmän kaikesta mitä saamme. Kuten raamatussa sanotaan: iloista antajaa Jumala rakastaa. – Itse olen ainakin kaiken tämän kokenut. Olen todella onnellinen, että kirkkomme keittiö on voitu täydellisesti uusia, ja näin ollen toivottavasti jälkipolvetkin saavat vielä nauttia työmme tuloksista.

    Seuraavaksi ajattelen Suomi Talon tulevaisuutta. Meidän aikanakin on ollut siellä niin runsaasti monenlaisia tapahtumia., jotka tehdään myös täysin vapaaehtoisin voimin. Ymmärrämmekö me, jotka niistä tuloksista nautimme kuinka raskaan työn he tekevät. Näinhän se on, toiset pitävät siitä ja toiset eivät. Tämänkin talon eteenpäin viemisestä olen kiitollinen erityisesti niille monille puheenjohtajille, sekä edellisille että nykyiselle. Heillä on ollut ja on todella suuri vastuu suomalaisuuden hyväksi tehdystä työstä.

      Seuraavaksi  ajattelen Kerhotaloa. Olemme sielläkin käyneet Sepon kanssa jo 30 vuotta sitten ensi kerran ja sen jäleen erilaisissa tapahtumissa.. Eritoten muistan Suomi päivien yhteydessä järjestetyn ruokakilpailun, jonka voitin vasikanpyillä (luumukääryleet) sekä porkkanamuhennoksella, jota ovat Suomessa pravyyreitani. Silloinkin olivat Kerhotalon emännät ja monet auttavat kädet vapaaehtoisesti avustajina. Monet ystävistäni tekevät pyyteettömästi työtä jatkuvasti tämänkin talon menestymiseksi. Hienoja tapahtumia ovat mm. kansallispukunäytökset, jotka tuovat esille Suomen kulttuuria.

    Lepokoti on paikka, jossa olemme saaneet vierailla joka matkallamme ja tuntea kaikki se kodikkuus, jota te työntekijät ja vapaaehtoiset olette sinne saaneet aikaan. Se rakkaus vanhuksia kohtaan on todella tärkeää, ja tässäkin aivan erityisesti haluan mainita Mariannen, joka jatkuvasti pitää yhteyttä näihin vanhuksiin sekä täällä ollessa että Suomesta käsin. – Suurin toiveeni on näiden kaikkien kohdalla, siis myös Kotikirkon, sovussa eläminen ja toinen toisiamme rakastaminen. Rukoilen näiden asioiden puolesta ja toivon, että Sinäkin rukoilet.

Hyvän Jumalan siunausta ja runsaasti enkeleitä meille kaikille!

                                                                Raija Sipinen, Jyväskylän Palokasta.

John Koskinen IRS Commissioner Retires

Koskinen Saasto podium with award
John Koskinen and Robert Saasto on podium with the Award

On December 20, 2013, the U.S. Senate confirmed John Koskinen to head the U.S. Internal Revenue Service. No democrats voted against him and five Republicans voted for confirmation. He commenced his official duties on January 6, 2014 at the IRS headquarters in Washington D.C. On November 9, 2017, his term in office ended.

 

During his tenure in office, the I.R.S. budget fell 18% and the enforcement staff reduced 23%. John spent a considerable portion of his time defending the agency in Congressional Hearings. In an e mail to the author hereof, John Koskinen stated that “It is true that the supposedly formidable Freedom Caucus failed in all their attempts to impeach me, fire me, do away with my pension or not pay me at all. Wonderful group. As I told the New York Times, survival is its own reward.”

In the New Times interview article, John expressed concern that “the coarse treatment he received from members of Congress could discourage future public servants from taking such jobs.” He never considered resigning!! True Finnish SISU.

John Koskinen had worked with Donald Trump starting in 1975 when John worked for Palmieri Company, an asset management firm. He negotiated with Trump, who was then 29 years old, on the details of the sale of the Commodore Hotel in NYC. John described Trump then in a New York Times interview as “irrepressible, energetic and fun to deal with”. During his tenure in office, the IRS was able to keep Trump’s tax returns private as the law requires, despite the fact that “We had people offering millions of dollars for them…. hard copies of the returns are in a locked cabinet in a special office at the I.R.S. headquarters.”

The following comments are extracts from the article that John Koskinen wrote which was published in the Amerikan Uutiset:

 

“I have always been proud of my Finnish roots. Both my mother’s and father’s parents came from Finland to the USA at the beginning of the 1900s. My father’s parents, Johan Alfred Koskinen and Ida Maria (formerly Poikonen), emigrated from Karstula, in Central Finland, to Cleveland, Ohio in 1905. My father Yrjo  Koskinen was born in Cleveland and met my mother Irja there. (My mother was born in Chisholm, Minnesota where her parents settled upon arrival from Finland and she moved to work in Cleveland after high school.) I was born in 1939 in Cleveland which had an active Finnish community. When we visited my mother’s home in Minnesota, a highlight was a visit to the family sauna.

 

In 1994, my confirmation as the Deputy Director for Management in the White House generated enough publicity that I came to the attention of Judge John Pessala (executive director and co-founder with Robert Alan Saasto Esq., of the New York City based, Finnish American Lawyer Association, or FALA). The Judge called me to say that he recognized my Finnish name, and asked me to join FALA.

When I was nominated by President Obama in the summer of 2013 to be the IRS Commissioner, Robert Saasto sent me an E-mail, congratulating me and inviting me to a FALA dinner he would arrange whenever I was able to come to New York.  When I subsequently wrote Robert that I would be visiting the IRS offices in New York in March, he arranged for a cocktail reception and dinner at the Estonia House, in New York City. I was delighted when I found that approximately 50 FALA members and guests had gathered in my honor, presenting me with a plaque that recognized my career in public service.

Prior to the award dinner, Robert, who had become one of my most enthusiastic supporters, connected me with Finnish reporters who wrote articles in numerous Finnish newspapers about my career and my Finnish background.

Robert connected me with a FALA member, W. Bruce Matson, who lives in Seattle.

After considerable effort, Bruce was able to uncover a tremendous amount of information about my Koskinen and Poikonen relatives in Karstula and Saarijärvi.  It was this incredible chain of events that led to me being put into direct contact with my relatives in Finland whom I had never known anything about before.

As a result, when I learned that there was going to be a Poikonen family reunion in Karstula , I decided that there would never be a better time to make my first trip to Finland. “

 

As stated to the author, John plans to remain in retirement this time by having his wife answer the phone.

 

Robert Alan Saasto, Esq.

Upea Pohjan Laulu kajautteli Floridassa alkusävelet amerikkalaisessa kodissa

Gangers Home with Choir 1Pohjan Laulu-kuoron Floridan Suomi100-vierailu alkoi hienosti yksityiskodissa, kun Finlandia Foundation Florida Chapterin johtokunnan jäsen Anneli Ganger miehensä Robertin kanssa oli kutsunut kuoron perjantaina 20.10 upeaan, historiallisesti arvokkaaseen ja kauniiseen kotiinsa Gulf Streamiin. Kuoro oli toivonut pienimuotoista esiintymistä heti matkan jälkeen ja erityistoivomuksena oli, että kuorolaiset halusivat tavata amerikkalaisiakin. Toiveet toteutuivat täydellisesti.

Kolmisenkymmentä vierasta ehti jo kotvan aikaa nauttia talon tarjouksista ja tutustua toisiinsa, kunnes 33 Pohjan Laulun kuorolaista selvisivät Irman jälkeisistä FEMAn leipäjonojen aiheuttamasta liikenneruuhkasta I95:lla.

Tuskin kuoro oli päässyt ovesta sisään ja selvinnyt tervetulotoivotuksista, kun se jo sujuvasti valitsi laulupaikkansa ja kajautti komeasti oman tervehdyksensä ”Sua tervehdin” ja heti perään Leevi Madetojan kolme mahtavaa mieskuorolaulua. Erityisesti säväytti laulu Valkeat Kaupungit.
3
Pohjan Laulu, joka on kotoisin Oulusta, on kunnostautunut oululaisen Leevi Madetojan teoksien esittämisessä. Kuorolaiset kertoivat, että kuoro voitti Mihkel Kolditsin johdolla mm. 2015 Tampereella järjestetyissä Leevi Madetoja-mieskuorolaulukilpailuissa kansallisen sarjan.

Onneksi rankat kuurosateet lakkasivat illansuussa ja aurinkokin pilkahteli pilviverhon takaa niin että frakkipukuiset komeat laulajat pääsivät patiolle raikkaaseen tuuleen nauttimaan upeista Atlannin valtameren hyökyaalloista. Englannin ja suomen puheensorina kuului vilkkaana kuulumisia vaihdettaessa puolin ja toisin.
20171020_180547
Vierailla oli tilaisuus illan mittaan kuunnella monta mahtavaa suomalaista mieskuorolaulua esimerkkinä ”Maa ponteva Pohjolan äärillä on” ja myös uudempaakin mieskuoromusiikkia, kun kuoro säväytti ilmoille hauskan laulun ”Yleinen sauna” kertoen, miten yleisessä saunassa tulee toimia ja ”Muotitietoinen” sekä vielä englanninkielisenkin ”Under the Bordwalk”, johon amerikkalaiset vieraatkin yhtyivät. Lopuksi varsinaisen konsertin päätti hienosti Sibeliuksen Finlandia.
grangerpohja3
Päätteeksi kuultiin vielä kvartetin laulamana serenadeja kiitokseksi illan loistavalle Anneli-emännälle, joka istui kuin kaunis kuningatar kuunnellen ”Hän kulkevi kuin yli kukkien” ihania sointuja.

Suurkiitos Annelille ja Bobille! Pohjan Laulua oli ilo kuunnella.

Teksti: Kaarina Langeland 

Raija Sipinen: Muistumia ja munkkeja

img_1714Istun tässä pöydän äärellä ja muistelen ensimmäistä kertaa kun  saavuimme Floridaan mieheni Sepon ja tyttärieni Marjan ja Tarjan kanssa n. 32 vuotta taaksepäin. Heti silloin rakas serkkumme Aini Joki miehineen toi meidät luterilaisen kirkon seurakuntasaliin. Rovasti Wilbert Törmälä oli juuri aloittamassa tilaisuutta kun astuimme ovesta sisään. Häneltä jäi sanat kesken ja hän katsoi vain minua.  Tilaisuuden jälkeen rovasti tuli luokseni ja kertoi minun olevan aivan saman näköinen kuin serkkuni Viena, joka oli työskennellyt aikaisemmin monitoiminaisena kirkolla ja äskettäin kuollut. Rovasti luuli, että Viena oli noussut haudasta!

Vuosikymmeniä on tässä jo sama suku toiminut aktiivisesti sekä äitini että isäni puolelta. Tästä olemme saaneet jatkaa talvisin kirkkomme työtä sitä tukemalla. Ystäväpiiri täällä on laajentunut, joiden kanssa olemme saaneet tehdä tätä yhteistyötä. Nyt meidän ihanassa keittiössämme on helppo tehdä kirkkokahveja ja monia muita tapahtumia. Tällä hetkellä on mielessäni tulevat juhlatilaiuudet. Itseni kohdalla on 12. helmikuuta juhlavat kirkkokahvit, joita vietämme Raijan päivän, ystävän päivän ja Suomi Sata vuotta juhlien kunniaksi.

img_6847    Kun nykyinen kirkkokansa astuu nyt seurakunta salin Suomi Sata juhlaan niin uskoisin, että jokaiselle tulijalle tulee kiitollinen mieli nähdessään kauniisti koristetun salin, ja pääsevät sen jälkeen nauttimaan pöydän suomalaisista herkuista. .

– Toivon, että jokaisella siellä olisi hyvä olola ja mielellään maksaisivat sen 10 dollaria kirkon hyväksi. (Jos ei ole varaa maksaa, siinä tapauksessa sen saa ilmaiseksi.)

Toinen tapahtuma on munkkifestarit ystävän päivänä, tiistaina, 14. helmikuuta klo 1 pm ja siitä eteenpäin. Tervetuloa tukemaan kirkkomme tulevaisuutta. Viiden kappaleen munkkipussi on 20 dollaria. Munkkeja toimitetaan vain tilauksesta, soita Hannalle puh. 561-582-0554 tai Raija Sipiselle 561-413-3834.

Siunausta teille kaikille kera enkelten!

       Raija Sipinen

AMERIKAN ESALLA VIERAITA EESTISTÄ

aulisratsepPikavierailulla Esan luona pyörähti Tallinnasta Aulis Rätsep vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa.
Yli 60 vuotta sitten Eesti oli Venäjän vallan alla kun Esalla oli Tallinnassa eestiläinen kirjeenvaihtoystävä,  Auliksen isä Andres. Kun ensimmäinen laivayhteys alkoi Suomesta Tallinnaan kävi Esa Aili vaimonsa kanssa Tallinnassa tapaamassa Andresta ja hänen vaimoaan Virveä ja tapasi myös pikkupojan,  Auliksen,  joka oli silloin noin 4-vuotias.

Perheellä oli pieni vuokraasunto, huone ja keittiö. Muistan että Auliksen makuupaikka oli ison kaapin päällä. meillä sänky ja talon väelle makuupaikka lattialla ollessamme heidän vieraana neljä päivää.

Koska Eesti oli Venäjän vallan alla,  ulkona liikkuminen oli vaikeaa, venäläisiä sotilaita oli joka puolella vahtimassa suomalaisturistien liikkumista, valokuvaus oli ankarasti kielletty määrätyissä paikoissa, erittäin ehdottomasta satamassa.

Tallinaan pääsyä varten piti hakea viisumi ym. papereita. ja merkitä matkaan lähtiessä ylös kaikki korut ja rahat mitä oli mukana.

Helsingistä laivaan astuessa ja sisään tullessa tarkastettiin jokainen matkustaja samoin kuin Tallinnaan tultaessa.

Tänäpäivänä kaikki on toisin, Tallinnan on suosittu vierailukohde suomalaisille ja muille sinne matkustajilla ja henkilölöllisyystodistus riittää matkustamiseen.

Aulis oli viikon lomalla perheineen Floridassa mutta ehti käydä mm, Disney Worldissa. Auliksella on oma perheyritys musiikkifestivaalien järjestäjänä Tallinnassa.

Isä Andres on kuollut vuonna 2003, mutta äiti Virve elää vielä.

Amerikan Esa, Esa Hakala